Yleiskokous
Ylin päättävä elin. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni tilan koosta riippumatta. Vuosikokous hyväksyy tilinpäätöksen ja tilintarkastajan lausunnon, päättää vastuuvapaudesta, vahvistaa jäsenmaksun ja valitsee hallituksen.
Yhdistysrekisterinumero 8291500
Riippumaton, demokraattisesti hallinnoitu yleishyödyllinen yhdistys keskisuomalaisten yksityismetsänomistajien palveluksessa vuodesta 1961.

Yhdistys perustettiin vuonna 1961 metsänomistajaperheiden voimin. He olivat oppineet, usein kalliisti, että yksin teollista ostajaa vastassa neuvotteleva omistaja seisoo hyvin kapealla maalla. Ensimmäisessä pöytäkirjassa tarkoitus on kirjattu yksinkertaisesti: koota yksityisomistajat yhteen, jotta tieto, hinnat ja oikeudellinen neuvonta olisivat jaettavissa eivätkä salattavia.
Ensimmäisiä vuosikymmeniä hallitsivat ojitus, uudistaminen ja metsätiet. 1980-luvulta alkaen kysymykset muuttuivat: maaperävauriot, vesiensuojelu, lahopuun katoaminen ja ensimmäiset vakavat keskustelut yksityismaiden suojelusta. Yhdistys muuttui mukana, lisäsi vesiensuojelukoulutuksen kursseilleen ja vaati korvauksia aina, kun yleinen etu rajoitti yksityistä käyttöä.
Rakenne on edelleen sama: yhdistys, jolla ei ole omistajia, osakkaita eikä omaa kaupallista etua. Toimintaa kannattavat jäsenmaksut, vaatimaton julkinen kurssirahoitus ja talkootyö. Jokainen sisään tuleva euro käytetään jäsenten neuvontaan, koulutukseen ja edunvalvontaan.

Yhdistystä johdetaan yhdistyslain käytäntöjen ja omien rekisteröityjen sääntöjen mukaan. Mitään hallinnostamme ei pidetä jäseniltä salassa.
Ylin päättävä elin. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni tilan koosta riippumatta. Vuosikokous hyväksyy tilinpäätöksen ja tilintarkastajan lausunnon, päättää vastuuvapaudesta, vahvistaa jäsenmaksun ja valitsee hallituksen.
Seitsemästä yhdeksään valittua jäsentä sekä puheenjohtaja, kaksivuotisin toimikausin porrastetusti, jotta kokemus ja uudistuminen kulkevat limittäin. Hallitus kokoontuu kuudesta kahdeksaan kertaa vuodessa, pitää allekirjoitettua pöytäkirjaa eikä saa päättää asioista, joissa jäsenellä on oma etu.
Ulkopuolinen tilintarkastaja tarkastaa tilit vuosittain. Tilinpäätös, tilintarkastajan lausunto ja hallituksen pöytäkirjat ovat jäsenten saatavilla pyynnöstä, ja yhteenveto tuloista ja menoista esitetään yleiskokouksessa.
Kenttäneuvojat ovat yhdistyksen palveluksessa, eivätkä he saa ottaa vastaan palkkioita tai etuja puun ostajilta, koneyrittäjiltä tai laitetoimittajilta. Heidän riippumattomuutensa on yhdistyksen tärkein voimavara.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen tuottavasta metsämaasta on yksityisten perheiden omistuksessa. Satojentuhansien keittiönpöytien ääressä tehdyt päätökset ratkaisevat siten yhdessä maan puuntarjonnan, merkittävän osan sen hiilitaseesta ja niiden elinympäristöjen tilan, joita mikään suojelualueverkosto ei yksin kata. Näiden omistajien auttaminen hyviin päätöksiin on julkinen palvelu, ei yksityinen palvelus.
Koulutustyömme on avointa myös muille kuin jäsenille: metsäalan opiskelijat, kuntien työntekijät, toimittajat ja naapuritilojen omistajat osallistuvat retkeilyihimme säännöllisesti. Julkaisemme kausiohjeet vapaasti, koska oikeaan aikaan annettu varoitus kirjanpainajista tai kuivuudesta kärsivistä taimista suojaa myös metsiä, jotka eivät ole meidän, ja omistajia, jotka eivät ole vielä liittyneet.
Suojelukysymyksissä pidämme tarkoituksellisesti kiinni vaatimattomasta keskitiestä. Tuemme vapaaehtoista suojelua, puro- ja lähdesuojavyöhykkeitä, säästöpuita ja lahopuun jättämistä, ja väitämme yhtä lujasti, että yleisen edun nimissä asetetut rajoitukset on korvattava. Suojelu, joka kaataa perhetilan talouden, tuottaa yhden suojellun hehtaarin ja sukupolven vastustusta.
Yhdistys ei ota kantaa puoluepolitiikkaan, ei tue ehdokkaita eikä ota vastaan rahoitusta, joka ehdollistaisi sen neuvonnan. Ainoa edustettavamme on jäsenistö ja ainoa tuotteemme on tieto.


Ei palkkioita, ei myyntiä, ei rahoittajaa, joka sanelisi neuvomme.
Avoimet tilit, allekirjoitetut pöytäkirjat ja päätökset perusteltuina niille, jotka ne maksoivat.
Kiertoaika on pidempi kuin työura. Neuvomme lastenlasta, emme vuosineljännestä.
Jos suunnitelma on huono metsälle tai omistajalle, sanomme sen tavallisella suomella.